keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Kaasot. Kolmesti.

En usko kenenkään tuttuni lukevan tätä blogia, sillä en ole jakanut linkkiä tai oikeastaan edes maininnut kirjoittavani. Jos joku tämän löytää niin ihan kiva, mutta en lähde tätä lähipiirilleni mainostamaan - juttelen heille kaiken mielummin face to face ja taas toisaalta tänne voin kirjoittaa kun en heitä kehtaa vaivata. Kaikki voittavat-tilanne, sanoisin.

Ne ihanat kaasot.

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbR9jU8LR8xuRlEQYc9A5LkufKEd7SLe8nyti5rVVh0htZV2yqptLXbYTBFtfDoSSkeiiVhjS0oEhN_1905jt3uG68-4ka_dX4RqjICo7QdN_DfldZASpucGK9b6nV1nGNEH_-fqZANDka/s320/bridesmaid-hair.jpg
Kuva voisi olla kaasoistani sillä teemavärin mukaan toivon heidän pukeutuvan fuksiaan tai hopean-harmaaseen. Tosin kaasoistani kaksi on vaaleita ja yksi tumma.

Päädyin kolmeen kaasoon melko mutkatta. Itseasiassa olisin halunnut vielä neljännen kaason joka olisi ollut itseasiassa mies, mutta mieheni toppuutteli tässä kohtaa. Määrä ei kuulemma korvaa laatua. No ei tietenkään - minä otan molemmat. Määrän ja laadun. :) Kaasoistani ja minusta muodostuu myös ihan hauska nelikko - me olemme meinaan sisaruksia. Emme siis kaikki, vaan kaksi meistä keskenään. Ai mitäkö? No siis minulla on kaasonani ystäväni L ja hänen isosiskonsa, ystäväni S. Kolmas kaasoni taas on minun isosiskoni D. Heleppoa, eikö?

http://www.whitegadget.com/attachments/pc-wallpapers/69715d1313994121-bridesmaids-bridesmaids-photos.jpg
Ystäväni L.
Olemme tunteneet joitain vuosia, sanoisin ehkä reilut kolme? Alkumme oli mielenkiintoinen eikä meistä suinkaan muodostunut ystäviä heti, mutta ystävyys ja me olemme kasvaneet ja hän on minulle erittäin tärkeä. Meidät yhdistää intohimo koiriin ja koiraurheiluun. Hänen kanssaan on tullut monet illat naurettua ja nautittua! Hän oli myös mieheni apuna järjestämässä minulle ihanimmat yllätys-synttärit ikinä. Ihan tuon kokemuksen pohjalta voin vain kuvitella mitä polttarini mahtavatkaan olla! L on myös kiistatta porukkamme tyyliguru. Eipä ole juuri tilannetta jossa minä ja hänen siskonsa S emme kysyisi häneltä tyylivinkkejä. Eipä varmaan tule yllätyksenä, että pukuvaihtoehtoja on jo pyöritelty.

http://s.tidebuy.com/images/product/1/1797/1797466_2.jpg
Ystäväni S.
Olemme tunteneet kutakuinkin yhtä kauan kun L:n kanssa. Meidän ystävyys syveni ehkä hiukan nopeammin ja meitä yhdisti hyvinkin paljon samanikäiset lapset. Lapsillamme taitaa olla 5 vai 6 päivää ikäeroa eli olimme melko tukevasti mahakkaitakin samaan aikaan. Meitä yhdistää myös intohimo koiriin ja harrastamiseen koirien kanssa. Kilpailemme samassa lajissa ja olemme muutenkin aktiivisia koiraihmisiä, aivan kuten L:kin. S:n kanssa tulee roikuttua harvase ilta luurin päässä vaikka asumme samalla kylällä ja näemme melkein päivittäin, mutta asiaa pisaa. Miestemme mielestä välillä liiaksikin. S on huomattavasti tasaisempi ja tyynimpi kun minä tai L eli hän lienee hääpäivänä sellainen vaa'an toinen pää joka yrittää pitää tasapainoa yllä. :) S oli myös mieheni apuna edellä mainittujen synttärien järkkäilyssä.

http://www.dragonorient.com/images/T/20001_20013_20009FL.jpg
Isosiskoni D. Ystäväni.
Meillä on siskoni kanssa melko suuri, 9 vuoden ikäero. Toisin kun L:llä ja S:llä joiden ikäero taitaa olla reilusti alle 2 vuotta. Lapsuudessani muistan totta kai sen loputtoman ärsyttämisen mitä harrastin siskoani kohtaan ja hänen monet hermostumiset - syystäkin. Muistan myös ihailleeni siskoani monella eri osa-alueella. Ystävät meistä muodostui kun minä saavutin teini-iän. Siskon kanssa on jaettu riemun tunteet, mutta myös se paha olo ja ahdistus mitä nyt voi kuvitella teinin tuntevan. Siskoni on edelleen minulle tärkeä esikuva ja suuresti ihailemani henkilö. Järjestin juuri siskollen yllätys-synttärit ja melkoisen itkun saattelemana luin hänelle "kannan sydäntäsi mukanani"-runon, mikä kiteyttää hyvin paljon. Toivottavasti sisko sai edes puolista sanoista selvää minun ja oman itkunsa seasta. Ja sitten me halattiin, kovaa ja pitkään. Siskoni on minulle kovin tärkeä. Siskoni on myös tyttäreni kummi ja minä hänen ihanan poikansa.
S ja siskoni ovat kovin samantyylisiä, tyyniä ja tasaisia eli meille pikkusiskoille on (onneksi) vastapainoa tarjolla. :)

http://www.orangegirlphotographs.com/blog/greg9.jpg

Katsokaa miten ihania talvihääkuvia! 
Aivan upeita! Miksei Suomessa ole moisia maisemia!
Siellä on muuten yhdellä kaasolla jalassa Sorelit ;)

Miehelläni on vain yksi bestman hänen omasta toiveestaan joten kaasoni kulkevat yksin kirkon käytävän. Toivon meille myös morsiusneitoja ja -poikia. Oma ajatukseni olisi, että meidän tyttö kulkisi kaaso S:n pojan kanssa, S:n tyttö kulkisi D:n pojan kanssa ja D:n tyttö joukon vanhimpana ikään kuin "avaisi" kulkueen. Voi olla, että tämä on liian suurieleistä, mutta ainakin tätä harkitaan. Häihimme ei kutsuta lapsia, mutta näille tärkeille kullanmuruille haluaisin tehtävän. Ja omalle tytöllemme tietenkin. Kaasoni ovat myös kaikki niin ihania, upeita ja kauniita, että haluan heidän ehdottomasti kulkevan edelläni alttarille jotta kaikki näkevät nämä minulle niin tärkeä tytöt.
Kaasojen pukeutumisesta olemme päättäneet, että mekot ovat pitkiä. Kaikki muu on auki. :) Me kustannamme kaasojen mekot sillä minä haluan niiden olevan teeman mukaisia.

Siskoni hoitaa päävastuun askarteluista ja kaaso L laulaa meille hääjuhlassa..
Kaikilla morsiammilla pitäisi olla yhtä ihania kaasoja kun minulla! ;)

http://www.wishspecialevents.com/blog/wp-content/uploads/2009/12/610.jpg






  

Lomailun aiheuttama ylilataus hääajatuksia

http://sp.life123.com/bm.pix/bridezilla3-2.s600x600.jpg  
Eihän se nyt ole huonosti jos 11 kuukautta ennen häitä tuntuu jo ettei pysty jäsennellä kaikkea häihin liittyvää? Lomalla oli liikaa aikaa ajatella! Olimme perhelomalla Vuokatissa 4vrk joka oli aika ihanaa. Tulipa katsastettua Vuokatti häämatkakohteenakin. Meille on meinaan selvää, että ulkomaille emme lähde - emme vain halua. Täytyy kyllä sanoa, että vuosi sitten korkattu Levi vie vielä aika kirkkaasti voiton Vuokatista. Itselleni rinteillä jne. ei ole niin väliä kun en laskettele, mutta se kaikki muu. Vuokatti on jo liian lähellä häämatkakohteeksi - mielestäni. Häämatkaamme jos ajatellaan niin minä haluaisin toteuttaa sen niin, että me lähtisimme häiden jälkeen maanantaina lentäen kohteeseen, olkoon vaikka se Levi. Jos olisi oikein rohkea, olisi la-su-ma välin hotellissa ja lähtisi suoraan, mutta ehkä ikävä koiria ja lasta pakottaa viettämään su-ma välin kotosalla. Majoittua haluaisin ehdottomasti mökissä.

http://www.netikka.net/janne.saarela/pierusompio/images/pieru.gif
En ehkä juuri kyseisessä mikä on nimeltään pierusampio..

Ohjelmapuoli pitäisi olla ehdottomasti valmiiksi varattu ja meille räätälöity niin, että joka päivälle on jotain. Me ei oikein olla sellaisia mökissä lueskelijoita ja hengailijoita. Maanantaina voisi ihan vain keilailla ja syödä hyvin. Tiistaina issikkavaellus! Sisäinen jo haudattu heppatyttöni huutaa tunturivaellukselle! Ai miten siitä tekee hauskaa fakta, että sulhanen ei osaa ratsastaa :D Keskiviikkona kelkkasafari, torstaina huskysafari ja perjantaina toivoisin hääseuruetta viimeistään liittymään seuraan eli musta olisi ihana jos meidän vanhemmat, meidän tyttönen, mun kaasot, miehen bestman ja meidän sisarukset perheineen lentäisi meidän kanssa lomaa viettämään pitkäksi viikonlopuksi. :) Ei ehkä perinteinen häämatka, mutta ihan meidänlainen. Mikä tärkeintä, eikö?

No niin, häämatkan lisäksi ehdin pohtia hääpukua.

http://image.made-in-china.com/2f0j00pvWtQPwEaObI/2011-New-Style-Potrait-Luxious-Big-Tail-Wedding-Dress-5612-.jpg
Sain erään kanssamorsion mukaani viimeksi sovitusreissulle. Kävin Stillisimassa ja Niinattaressa. Voinen todeta, että olen liikkeeni löytänyt. Ja pukuni. Uskallus tilata se, puuttuu. Liikkeeni on siis jälkimmäinen vaikka sovitusajan loppuminen kesken ja alhaalla "5 minuuttia!" "3 minuuttia!" "2 minuuttia!" karjuva toinen myyjä meinasi saada pääni räjähtämään. Tuskin se seuraava morsio sinne koppiin astuu 14.00, eiköhän hänkin aluksi selaile rekkejä.. No joo, hiukan hävettää, että joudun ottamaan kolmannen sovitusajan kun en yksinkertaisesti voinut päättää siinä rytkässä mitään. Toivon myös, että saan sovittaa erilaisia alushameita, kenkiä ja huntua - mikä ei tuossa kaaoksessa ollut mahdollista. No kanssamorsio oli onnekseni kovin vakuuttunut puvusta, joka oli minunkin mielessäni ollut viime sovituksesta asti. Minun on pakko luottaa fiilikseen ja ottaa se puku. En voi edes sovittaa enää muita. Nyt vain se tilaaminen... Entä jos meitä onnistaakin ennen häitä ja vyötäröni onkin enemmän mallia pesupallo kun nyt? Toisaalta, näin 1,5v turhaan toivoneena aika vaikea uskoa vaikka juuri aamucoctailin hormooneja napsinkin..

Kengät.
Edellisen postauksen glitterikorkkarit on ihanat ja voisin niillä jorailla illan, mutta tiedostetaan faktat: mahdollisuus siihen, että painan häissäni 15 kiloa enenmmän kun nyt - on olemassa. Lisäksi häämme ovat joulukuussa eli kaikki mahdollinen taivaalta on mahdollista. Voi siis olla sika kylmä. Sika märkää. Tai molempia. Eräs kanssabloggaaja avioitui tammikuun pakkasilla jalassaan moonbootsit mikä oli ihana idea - todellakin. Etenkin kun kävelen itse vakkarina talvet läpi kasarimoonareissa, mutta joulukuisiin häihin ne voisivat olla vähän liikaa. Jos pakkasta on -2 tai parhaimmillaan ollaan plussalla ja vettä sataa niin moonbootsit eivät ole se paras valinta. Yksi kaasoistani on ihastuttanut minut Sorelin kenkiin. Hän on tarponut vissiin jo yhden parin puhki ja kävelee liki kesät-talvet noissa ihanuuksissa. Mitäpä jos vetäisisin jalkaani siis sorelin "maiharit"? :D

Katsokaa nyt, ne olisi harmaat eli vähän niin kuin hopeat - eikö?
http://www.retkiaitta.fi/tuotekuvat/900x600/Sorel-Cate-The-Great_035.jpg
Hyvä tekosyy hankkia itselle uudet ihanat kengät ;)

http://www.jackarcher.com/images/featured_articles/Sorel-Cate-Great-boots.jpg
 Ei varmaan tarvitse sanoa, että ei tässä vielä kaikki ajatukset?
Seuraavaksi postaan kuitenkin vihdoinkin niistä kaasoista! :) Yhdelle on jo mekko hankittu! :)